Ripset muurautuvat valkoisiksi ja nauramme toisillemme kulkiessa kouluun. On vielä pimeää, käsistä lähtee tunto ja askeleet tuntuvat painavilta.
Hyvät päivät monesti jää huonojen alle. Siksi tahdoin heti tulla tänne kirjoittamaan ja jakamaan onnellisen päiväni teidän kanssa, koska minulta niitäkin löytyy. Ne ovat vain niin hetkellisiä, ja seuraavalla sekunnilla kaikki saattaakin kaatua, eikä sitä tiedä koska seuraava on tulossa. Illalla, huomenna, kuukauden päästä, kesällä? Nyt näitä päiviä on kuitenkin tullut melko usein lyhyen ajan kuluessa, mutta vastapainoksi on myös tullut tosi vaikeita hetkiä.
Se johtuu ehkä kun olin kerrankin ajoissa koulussa, ehkä auringosta joka on uskaltanut kurkistaa pilvien takaa jo monena päivänä, ehkä uudesta lääkityksestä, ehkä tyttöjen kauniista silmistä, hymyistä, suunnitelmista, kahvinpurujen ja koiran ruoan tuoksusta, sovitusta riidasta, korjatuista ja löytyneistä lapasista, ymmärryksestä, sanoista, tuesta, rakkaudesta...
En tiedä mitä minulle tapahtui; yksi kaunis päivä terassilla (jossa myöhemmin lasinsirpaleita ja kyyneleitä) tupakilla tajusin kuinka ra-kas-tan perhettäni. Kaikkine vikoineen rakastan heistä jokaista. Siskojani, pikkuveljeä, kummipoikaa, isää, äitiä plus kaiken karvaiset eläimet. Se on osa mun elämää, ollu ja tulee olemaan.. ei mitkään nyrkit ja viinat sitä muuta.
"Mä oon täällä sun tukenas aina. ps. ilmeellisille ihmisille tapahtuu ihmeellisiä asioita"
"Et sä saa kenenkään takia menettää unelmias. Aina voi kääntää uuden sivun"
"Älä anna muiden kohdella sua niin kuin ne haluaa"
Olen onnekas.
<3
ReplyDeleteKuin myös teille. Pidä pää pystyssä ja muista, että se aurinko paistaa aina sateen jälkeen.
ReplyDeleteoi. kauniita lauseita ♥
ReplyDeletetunsin jotakin. onnen säteitä, toivon niitä sinulle lisää. voisin ehkä kantaa niitä luoksesi teepannussa.
ReplyDeleteIhanaa lukea onnestasi.
ReplyDeleteKauniita lauseita ja ymmärrystä.
Perhe on tärkeä, ei sitä mikään muuta.
Okei, yksi ääni sille.
ReplyDelete