Aamukosteutta vielä ilmassa, märkä heinä kutittaa paljaita sääriäni. Monta pientä leppäkerttua tulee vastaan, hämähäkinseitti kimaltelee juuri heränneen auringon ympärillä. Kuka unohti paimentaa pilviä, niitä ei enää ole. Pieni lämmin tuuli ja katoava kyynel.
Se on kuin pieni aarre, mitä ei voi kätkeä. Katoavaista mutta sitä ei voi unohtaa. Sen näkee vieläkin kun on sulkenut silmät, vaikkei pitäisi nähdä enää muuta kuin pimeää. Hymy. Ihmisten kasvoilla hymy, kaunista ja näkemisen arvoista.
Tytöt on hassuja. Niillä on poikia suloisempi hymy ja niiden silmät sädehtii. He laittautuvat, vaikka oikeasti ovat kauniita juuri krapulasta heränneinäkin - ripsivärit poskilla ja hiukset näyttävät keväiseltä linnunpesältä. Käsistä näkee paljon, äänestä ymmärtää toista eivätkä silmät valehtele jos niitä katsoo. Minä rakastankin vain hymyä.

Ei koskaan kesäisin ollut kukkamekkoa, ei vaikka niin itselleni lupaisin; olisin kuin siskoni. Kaunis ja pitäisin tyttöjen jutuista. Mekko pysyi shortsina enkä koskaan omistanut tyttöjen polkupyörää. Tappelimme pikkupoikien kanssa ja otimme viinirypäleitä taskuun ennen kuin lähdimme paljain jaloin juoksemaan. Makasimme meritähti asennossa pellolla, laitoimme kädet rinnan päälle ja pyörimme maassa.
Lennä lennä leppäkerttu, sinne minne tuuli päättyy ja minne sateenkaari katoaa.
Se on kuin pieni aarre, mitä ei voi kätkeä. Katoavaista mutta sitä ei voi unohtaa. Sen näkee vieläkin kun on sulkenut silmät, vaikkei pitäisi nähdä enää muuta kuin pimeää. Hymy. Ihmisten kasvoilla hymy, kaunista ja näkemisen arvoista.
Tytöt on hassuja. Niillä on poikia suloisempi hymy ja niiden silmät sädehtii. He laittautuvat, vaikka oikeasti ovat kauniita juuri krapulasta heränneinäkin - ripsivärit poskilla ja hiukset näyttävät keväiseltä linnunpesältä. Käsistä näkee paljon, äänestä ymmärtää toista eivätkä silmät valehtele jos niitä katsoo. Minä rakastankin vain hymyä.

Ei koskaan kesäisin ollut kukkamekkoa, ei vaikka niin itselleni lupaisin; olisin kuin siskoni. Kaunis ja pitäisin tyttöjen jutuista. Mekko pysyi shortsina enkä koskaan omistanut tyttöjen polkupyörää. Tappelimme pikkupoikien kanssa ja otimme viinirypäleitä taskuun ennen kuin lähdimme paljain jaloin juoksemaan. Makasimme meritähti asennossa pellolla, laitoimme kädet rinnan päälle ja pyörimme maassa.
Lennä lennä leppäkerttu, sinne minne tuuli päättyy ja minne sateenkaari katoaa.

Ihana teksti. Ei tarvitsisi edes olla tyttömäinen. Hyvä olla sellainen kuin itse tuntuu parhaalta.
ReplyDeleteKaunista.
ReplyDeleteompa jotenkin hurjan kaunis teksti.
ReplyDeletehei sinä! mietinkin yksi päivä, että mitä sulle mahtaa kuulua nykyään, kun en jostain syystä löytänyt sun blogia mistään. luulin, että oot lopettanut kirjoittamisen. onneksi olin väärässä.
ReplyDeletesydän. <3