Se, kun asfaltti kurkistelee, pahimmat pakkaset ovat jääneet taakse, aurinko on päivä päivältä enemmän kanssamme, kuulee uusia linnun lauluja ja kalenterissa jälleen vaihdetaan päivänmäärää lähemmäksi kesää, se väsyttää. Minä nautin niin paljon tästä kaikesta, mutta tuntuu kuin se lamaannuttaisi minut, saa jalat raskaaksi ja ajatukset pysähtymään.
Koulussa en jaksa edes yrittää pysyä muiden mukana, kotia tullessa koiran kanssa lenkki ja olenkin sitten valmiina nukkumaan, heräten huomenna toistamaan tämän saman kaavan. Oppitunnit ovat niin puuduttavia, tekisi mieli itkeä kun opettaja utelee vastausta enkä minä muista edes kuinka saa millimetrit muutettua metreiksi. Luokassa ovat muut minua nuorempia, viisaampia, kauniita (ja niin edelleen, jooo..). Se aiheuttaa hiukan paineita kun pitäisi taas saada yksi vuosi suoritettua, edellisvuonna kun jätinkin koulun kesken ja sitä ennen olin osastolla kun muut saivat todistuksensa käteen ja lähtivät ruusu kädessä viilettää (olen katkera).
Tähän samaan syssyyn vielä kiitän Julietia, ja otan palkinnon vastaan ja vastaan kysymyksiin: Palkinnon saajan tehtävänä on vastata viiteen blogiinsa liittyvään kysymykseen ja sen jälkeen välittää palkinto eteenpäin 5 henkilölle.
-Milloin alotit blogisi?Vuonna -08 ihka ensimmäinen merkintä tuli jonnekin kauan sitten poismenneeseen blogiini. Sen jälkeen blogeja tullut ja mennyt ties kuinka monta, ja monella eri nimellä ja nimimerkillä. Oho, joo tämä blogi aloitettu 2009 joulukuussa.
-Mistä kirjoitat blogissasi, mitä kaikkea se käsittelee?Lyhyesti sanottuna elämästäni. Eli mitä tapahtuu, mieliala, suhdesotkuja, mitä milloinkin päässä liikkuu (jos liikkuu mitään).
-Mikä seikka tekee blogistasi erityisen verrattuna muihin?Kertokaa te jos on joku seikka. Mielestäni ei oo.
Ähäkutti, en välitäkään tätä eteenpäin kenellekään erikseen, mutta kopioitte tämän tästä ja vastaatte (huom, käsky!). En tiedä kauanko tätä olen tässä kirjoittanut, mutta pakko mennä lepuuttamaan silmäluomia...-Mikä sai sinut aloittamaan blogin kirjoittamisen?Naurattaa. Kyttäilin kerran siskojani, joka aloitti (ja lopetti saman tie) bloggaamisen. Pistin sen sivun muistiin ja muutaman vuoden päästä minä istuinkin huoneessani ja aloitin kirjoittamisen. En muista mikä sen sitten sai loppujen lopuksi sytyttämään, ehkä kun päiväkirjaa ei uskalla raahata joka puolelle, mutta tää nettiversio löytyy koska vaan. Saanpa ainakin edes osan ajatuksistani purettua tänne ilman että kättä alkaa kramppaamaan.
-Mitä haluaisit muuttaa blogissasi?Osata kertoa paremmin asioista. Minä näen ne päässäni, mutten suomen koukeroiden ja kielen solmujen vuoksi osaa niitä kirjoittaa. Tuntuu etten saa ulos sitä kaikkea mitä tahtoisin. Hmmm.

käskyt on tehty rikottaviksi (ja päikkärit houkuttaa enemmän).
ReplyDelete