Hetkittäin maailma on kaunis, on helppoa hengittää, pystyy nostamaan katseen maasta. Mutta Tuhkimokin tiesi että vaunut muuttuu vielä kurpitsaksi. Samoin huominen on arkea, yhtä hankalaa kaikki. Tänään on huominen, ja niin se taas meni, haltiatar oli oikeassa. Mutten minä jättänyt eilen jälkeeni mitään johtolankoja jonka perässä kukaan löytäisi tänne. Sitä paitsi miksi se lasikenkä ei muuttunut rumaksi tossuksi, hyviä haltiattaria ei ole, eikä se Tuhkimon koipi voinut niin uniikki olla, ettei matkalla kenkä olisi kenenkään muun jalkaan ollut sopiva.
Yöllä heräsin unesta pelkoon jossa elän elämäni yksin ja kuolen yksin.
Juhlikaa lapset, juhlikaa.
No comments:
Post a Comment
Kiitos jokaisesta kommentista.
Aina en osaa vastata mitään, joten antakaa anteeksi.