Makaan ruman ruskean värisessä sohvassa, tuijotan sen selkämystä. Herään kolmen tunnin päästä. Olo mahdottoman saamaton, rauhallisesti vaellan ympäri taloa, aurinko paistaa pitkästä aikaa illallakin. Otan koiran ja lähden ulos lompsimaan. Ohitan naapurit, kahden sekunnin kuluttua mietin tuliko tervehdys minun suustani, jäikö se päähäni vain, oliko se vain naapuri jonka sanat kuvittelin omikseni. Metsän rannassa istahdan kivelle tuijottamaan junanrataa, kaukana raiteiden yläpuolella olevalla sillalla ihmisiä liikkeellä. Miksi ne tulevat kesäisin esiin?
En oikein tiedä miten päin olisi siedettävin olla. Ei ainakaan se mikä oli ilman lääkkeitä, lääkärissä todettiinkin yhdessä, että citalopramin aloittamisen jälkeen on olo tasaantunut ja aloitekyky parantunut, joka siis on ihan huippua verrattuna kun tunteet heitteli taivaan ja maan välillä, enkä saanut mitään tehdyksi. Näiden pillereiden aloittamisen myötä on myös unesta tullut entistä enemmän katkonaisempaa, vaikeampaa nukahtaa ja unet mitä ihmeellisimpiä, enkä oikeastaan tiedä mikä on totta ja mikä ei.
Siinä sitten avuksi laitettiin luultavasti kaikille jotenkuten tuttu ketipinor. Melatoniiniä meinasi ensin, mutta kun sitä aikoinaan syönyt niin siirryttiin tähän (jota itse joskus muutama vuosi sitten kaverilta silloin tällöin popsinut). Mutta tämä nyt on yhtä ojasta allikkoon pomppimista. Tulee mieleen mirtatsapiini, joka kyllä pienenä annoksena nukutti kivasti, mutta sitten koko päivä zompeilua että ahdistus kasvaa huonosta omastatunnosta kun vain sohvalla makaa, koira nukkuu koko päivän uskollisesti vieressä ja muisti pätkii kahta kauheammin eikä ajatus kulje yhtään.
Sairauslomaa sain, mutten kykene viemään sitä työkkäriin kun pelottaa että tuloni vähenevät sen takia. Olemattomat tuloni, jonka vuoksi tili on tyhjä vaikkei puoliakaan laskuja maksettu ja jonka takia nyt odottelen sossusta kirjettä auttavatko he jälleen minua vai mitä teen kuukauden kun tilillä on alle neljä euroa, vuokra maksamatta, puhelinlasku maksamatta, se lääkärikäynti maksamatta, pyykinpesukone meni rikki, isä ja sisko pyytää luokseen tekemään (palkatonta) työtä ja auton tankki on tyhjä. Meinaisi ahdistaa muttei se pääse laukeamaan jolloin se vain sisälläni tuntuu syövyttävän sisuskaluja.
No comments:
Post a Comment
Kiitos jokaisesta kommentista.
Aina en osaa vastata mitään, joten antakaa anteeksi.